"On hyvä kylvää siemeniä, vaikkei tietäisi, mitä niistä kasvaa." Linda Liukas

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Seuraava kukkija ja lisää tilaa

En muista koska olisi ollut viimeksi näin masentava sää vappuaattona. Ulkona maata peittää valkoinen lumikerros ja ulos katsoessa voisi luulla, että on ennemminkin joulu kuin vappu. Sisällä taimet on jo kasvussaan pitkällä ja Prinsessaliljan jälkeen kukintansa aloitti Kosmoskukka. Kukat on vielä pieniä ja hentoisia, niinkuin tillimäiset varretkin.


Myös Samettikukan taimet on jo pitkällä ja avaa nuppunsa seuraavana. Alla olevista kuvista näkee konkreettisesti, kuinka paljon valon määrä vaikuttaa taimien kehitykseen. Siemenet on kylvetty samaan aikaan, mutta ylemmän kuvan taimet on olleet lähempänä ikkunaa.




Kylvin eilen lisää siemeniä, vuorossa oli Tuoksuherne ja Kääpiösamettikukka. Lisäksi laitoin multaan ostamani Dahlian juurakot. Dahliat on kaunista, isoa, kermanväristä Café au Lait -lajiketta. Pöydät oli jo täynnä aikaisemmin kylvettyjä taimia, joten lisää tilaa piti kehittää jostain. 


Kävin penkomassa vintissä ja löysin sieltä vanhan sohvapöydän, joka oli sopivan kokoinen tarkoitukseen. Pyyhin siitä pölyt pois ja peittelin sanomalehdellä ja taas mahtuu lisää taimia! 


Pöytä on varmaan jostain 70-luvulta, siinä on kaunis selkeä muotokieli, saa nähdä otanko tämän sohvapöydäksi, kun olen siirtänyt taimet ulos. 


Taimet on minulla ruokahuoneessa, jossa on myös ovi ulos parvekkeelle. Jätin tilaa, että ovi mahtuu aukeamaan, sitten kun kelit suosii, voin sitä kautta ulkoiluttaa taimia. Nyt vaan toivotaan, että lumisade lakkaisi ja saataisiin keväisempää ilmettä myös ulos!

 

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Kukkia ja sidontaa

Olin tänään viettämässä ihanaa iltaa Kukka ja Sisustus Neilikassa. Sanoin töistä lähtiessäni, että nyt lähden tekemään sitä mitä rakastan. Illan ohjelmassa oli luonnonkukkakimppumaisen vintagekimpun sidontaa. Tykkään tosi paljon rennon oloisista kimpuista, jotenkin ne tiukkaan muotoon sidotut pallomaiset kimput tuntuu niin vanhanaikaisilta (ei hyvällä tavalla). 




Materiaaleina meillä oli eukalyptusta kahta erilaista, parsaa, heisiä, ja kahta muuta vihreää, joiden nimiä en muista, kukkina oli pionia, gerberan sukulaista, jaloleinikkiä, leijonankitaa, neilikkaa ja yhtä ruusun näköistä, jonka nimeä en muista (olisi vissiin pitänyt kirjoittaa ylös). Mutta paljon oli siis materiaalia!


Tämä tillimäinen on parsaa, tällä sai kimppuun hentoa otetta. 


Kävimme läpi kimpunsidonnan perusteita, miten kukat asetellaan spiraaliin, ja miten kimppua pidetään kädessä (ei liian lujaa) ja vähän sommittelua ja vinkkejä siitä, että kimppua kannattaa tehdessä katsoa vähän kauempaa ja vaikka peilin kautta, niin näkee paremmin kokonaisuuden. 


Kimppu purettiin pariin otteeseen ja harjoiteltiin lisää kimpun kokoamista. Itselle kimpun pyöritteleminen käsissä tuntui hankalalta, myös kukkien asettuminen haluttuun kohtaan tuotti vaikeuksia, keskuskukaksi tarkoitettu pioni on nyt kimpun laidalla. 


Ja heisi roikkuu löysänä, kun siitä olisi kannattanut aloittaa, eikä lopettaa siihen. Mutta harjoitus tekee mestarin tässäkin lajissa, ja tämä harjoittelu on hauskaa!


Ei mene kauaa, kun tienvarret on täynnä luonnonkukkia, joilla harjoitella, ja sen jälkeen alkaa valmistua oman puutarhan kukkijat. En malta odottaa! Kiitos vielä Rouva Neilikka, ja muut illan osallistujat, hauskaa oli!




 
 

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Kevään ensimmäinen kukkija

Pääsiäisen sää on ollut kylmä ja puutarhatyöt jäivät odotettua vähäisemmäksi, en uskaltanut haravoida kukkapenkeistä niitä suojaavia lehtiä vielä, kun yöllä pakkasta oli yli viisi astetta. Terassin narsissit, orvokit ja krookus riippuivat onnettoman näköisinä pakkasaamujen jäljiltä.

Siskoni luona leikattiin alas Terijoen salava, jonka suorista oksista tein kaksi kukkatukea kesän köynnöskasveja varten. Punominen oli mukavaa puuhaa, ensimmäistä kertaa olin asialla, mutta ihan hyvät tuista tuli, vaikka oksat olivat hieman liian lyhyitä tukevan rakenteen aikaansaamiseen. Sisällä koleaan säähän piristystä toi kevään ensimmäisenä kukinnan aloittanut Prinsessalilja.  


Minulla on näitä kaksi, tämän ensimmäisenä kukkaan ehtineen ostin viime kesänä, vielä nupullaan olevan sain sukulaiseltani ja se on talvehtinut jo aiemmin. Talvetin Prinsessaliljat pimeässä kellarissa ja nostin ne sisään noin kuukausi sitten. 


Näissä on molemmissa kauniit vaalenpunaiset kukat, terälehtien pilkulliset kuviot tekevät niistä eksottisen näköiset. Prinsessaliljat kukkivat koko kesän ja ovat melko helppohoitoisia. 


Tässä vanhempi Prinsessaliljani, joka sekin aukaisee kohta nuppunsa. Myös Samettikukan ja Kosmoskukan taimissa voi nähdä pienenpieniä nuppuja, katsotaan kumpi ehtii kukkaan seuraavaksi!

torstai 13. huhtikuuta 2017

Kevät keikkuen tulevi

Täällä on viimeisenä parina aamuna ollut maa valkoisena lumesta. Onneksi sitä on satanut vain sen verran, että iltaan mennessä kaikki on sulanut pois. Ulkona on siis ollut melkoisen talvinen maisema, mutta onneksi sisällä vihertää. 


Samettikukat (omista siemenistä) alkavat olla aika hyvässä vauhdissa, näyttäisi siltä, että saan kukkivia Samettikukkia ulos heti kun säät sallivat. 


Myös Kosmoskukat näyttävät olevan hyvässä kasvuvauhdissa, vaikka hentoisia taimia ovatkin. 


Pari viikkoa sitten istuttamani Kalla on villiintynyt sisällä hurjaan kasvuun. 


Myös vaatimattoman näköiset Dahlian juurakot ovat yllättäneet positiivisesti. 


Kokeilussa ollut inkivääri on alkanut työntää alkua. Tämä on ollut melko hidaskasvuinen, istutin sen jo alkuvuodesta multaan, mutta nyt vasta alkanut näkyä kasvua. Tämä on siis kylvetty ihan kaupan inkiväärin juurakosta. Hauska nähdä, miten suureksi se ehtii kesän aikana kasvaa.

  
Prinsessalilja alkaa olla jo nupulla, tämä on varmaan tämän kevään ensimmäinen kukkija näistä minun pienokaisista. 


Kesäpäivänhatut (omista siemenistä) koulin viime viikonloppuna näihin käteviin orvokkiastioihin, niissä on kantokahvatkin valmiina ulkoilutusta varten.  


Viimeisin kylvöni Hopeavillakko on tehnyt paljon pienenpieniä taimia, saa nähdä miten näiden kouliminen onnistuu. Samaan aikaan kylvämäni Keijunmekko ei ole vielä noussut mullasta. Jokin epäonni minulla on noiden köynnöstävien kasvien kanssa. Alkuvuodesta kylvämäni Kärsimyskukka ei ole vieläkään noussut mullasta ja nyt tuo Keijunmekkokin näyttää aika huonolta. Onneksi sain tänään sukulaiseltani Mustasilmäsusannaa, joka oli jo hyvässä kasvuvauhdissa, jos sen kanssa onnistuisin. Sain myös Maljaköynnöksen pistokkaita, joten ehkä minulla on vielä toivoa saada pihalle kesäksi myös köynnöstäviä kukkia.   


Rentouttavaa pääsiäisen aikaa! Jos vaikka pääsisi pihalle jo vähän kuopsuttamaan ja siistimään kukkapenkkejä talven jäljiltä. 
 

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Taimien kuulumiset

Tähän vuodenaikaan en pääse ulos puutarhamyymälästä ilman, että jotain tarttuu mukaan. Kun näin Terrassa nämä Kniphofian (Soihtulilja) juurakot, niin en voinut olla hymyilemättä, kuva kasveista oli niin eksoottinen ja kesäinen, että ne oli pakko ottaa mukaan. Juurakoissa oli pienet alut vihreää jo näkyvissä, ja kasvu jatkui, kun laitoin juurakot multaan, aikaisen kukinnan toivossa.


Minulla on talvehtinut kellarissa kaksi Prinsessaliljaa, jotka nostin jokin aika sitten sisään. Ne olivat pärjänneet siellä hyvin. Kellarini on pimeä ja kostea ulkokellari, joka pysyy plussan puolella talvisin, joten siellä on hyvä talvettaa pimeässä talvehtivat kasvit.   

 

Samassa kellarissa ovat talvehtineet myös Kalla, sekä pari pientä Dahlian juurakkoa paperipussissa. Paperipussi oli hieman huono ratkaisu, koska kellarissa on niin kosteaa, että paperipussi oli homeessa, mutta juurakot näyttivät selvinneen. Kalla puski jo uutta alkua, Dahlian juurakot näyttivät surkealta, mutta tarkasti katsottuna niissäkin näkyi pieniä alkuja. Otin nämäkin jo sisälle ja laitoin multaan.



Valoisammassa ja lämpimämmässä kellarissa on talvehtinut Minipasuunakukka, näitä minulla oli kaksi, mutta näyttäisi, että vain toinen selvisi talven yli.


Aiemmin koulimani Kosmoskukat ovat lähteneet hyvin kasvuun, tässä tosin huomaa taimimullan ja kukkamullan eron - Kosmoskukat koulin kukkamultaan, kun taimimulta oli lopussa, mietin että onko niillä nyt niin suurta eroa, mutta kukkamullan pinta menee hieman harmaaksi kosteudesta, kun taas taimimullassa ei näy mitään.


Myös omista siemenistä istutetut Samettikukat ovat lähteneet hyvin kasvuun, näitä minulla oli jo viime vuonna ja niiden esikasvatus onnistui loistavasti. Taimet olivat nupulla jo toukokuun lopulla, ja oli mukavaa saada istutettua omia kukkivia taimia puutarhaan heti alkukesästä. Saa nähdä onnistunko tänä vuonna yhtä hyvin näiden kanssa, alku näyttää ainakin lupaavalta. 


Eräs jännittävä siemenpussi, joka tarttui mukaani kaupasta on Viidakkokurkku, jonka siemenet kyvin jokaisen omaan astiaansa, se kun ei ilmeisesti pidä siirtämisestä.   




Ruokahuoneeni alkaa pikkuhiljaa muistuttaa kasvihuonetta, mutta mikäs sen mukavampaa, syömään mahtuu kyllä keittiössäkin. Vielä en ole näiden kanssa pulassa, mutta mietin huvittuneena sitä kun kasveja pitää alkaa ulkoiluttamaan...