Istuin hämärässä
Alkoi hetki joka tuntui
kuin ei se loppuisi milloinkaan
Hetkeksi hiljaisuus saapui luokseni kuin olento
ja huusi:
"Älä pelkää maailmaa"
Istuimme hetken yhdessä ja
Avaruus katsoi meitä
Ja ulkona kesäyö
Satoi kasvoille kyyneleitä
Ja ulkona kesäyö
Satoi kasvoille kyyneleitä
Herään rannalta
on yö kirkkaampi päivää
valopisteet taivaalla liukuvat aamuun
Olen unohtanut mistä tähän kuljin
Verhoudun unohduksen kaapuun
Vaan muistan ilmalaivueita
Taivaanrantaan lentäneitä
Ja ulkona kesäyö
Satoi kasvoille kyyneleitä
Ja ulkona kesäyö
Satoi kasvoille kyyneleitä
Istun hämärässä
Odotan vieläkin hetkeä
Joka ei lopu koskaan
Saapuisi hiljaisuus
Kertoisi minulle kuinka
Kaikki lopulta katoaa
Näen valot taivaalla ja juoksee
Selässä kylmiä väreitä
Ja ulkona kesäyö
Satoi kasvoille kyyneleitä
Ja ulkona kesäyö
Satoi kasvoille kyyneleitä
Pariisin Kevät: Kesäyö