Talven selviytyjät

Pelargonit ovat talvehtineet kellarissa ja hain ne sieltä sisälle nauttimaan lisääntyvästä valosta. Ne näyttävät selvitytyneen talvesta ihan hyvin. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun talvetan itse pelargonini, aiemmin olen vienyt ne mummolleni talveksi hoitoon. 

Kellarissani on 60-luvun talon pieni-ikkunainen huone, joka on aiemmin toiminut saunan pukuhuoneena. Lämpötila siellä on hieman huonelämpötilaa alempi, mutta kasvien talvettamisen kannalta se voisi olla vieläkin viileämpi. En saanut lämpötilaa säädettyä tarpeeksi viileäksi, koska tilassa olevassa patterissa on 60-luvun alkuperäinen säätövipu, jossa vaihtoehtona karkeasti on päällä ja pois.  

Istutin pelargonit uusiin ruukkuihin ja vaihdoin niille uudet mullat. Kun ne tästä vähän vahvistuu, niin leikkaan ne, että saan ne tuuheammaksi. Nyt ovat aika harvoja. Samalla saan otettua niistä pistokkaita. 

Nämä pelargonit ovat suvussani kiertäneitä vanhoja lajikkeita, osa on äidin puolelta sukua ja osa isän. On hauska miettiä, miten isäni mummo on joskus hoitanut tätä samaa pelargonia ja nyt kasvatan sen seuraavia sukupolvia. 

Koska kaikki tilat täyttyvät kohta esikasvattettavista taimista, piti pelargoneille keksiä sopiva paikka. Kävin tonkimassa vinttiä ja löysin sieltä tämän hauskan vanhan puisen telineen. 

Tämä on mukavan ilmava ja ihan tuoreen näköinen vaikka isäni muisteli, että se on ollut heillä jo hänen lapsuudessaan. Eli ainakin yli 50-vuotta vanha teline!

Nyt teline on siljoitettuna ikkunan vastaiselle seinälle, näillä pakkasilla ikkunan alla oleva patteri käy niin kuumana, että pelargonit kärventyisivät siinä.